No niin, aikaa on sitten taas vierähtänytkin viime kirjoituksesta, kun niitä "pippaloita" on pitänyt kierrellä...

Eli aloitetaanpa vaikka siitä paimennusleiristä Kuttukuussa. Nyt kun menin ekakertaa aitaukseen Kawan kans, niin oli jännää, miten tuntui, että Kawa oli tauon aikana "sisäistänyt" monta juttua paimennuksesta. Minun ei tarvinnut kuin kävellä lampaiden edessä eteenpäin, niin Kawa hoiti takana mallikkaasti tehtävänsä.  Menimmekin sitten isompaan aitaukseen harjoittelemaan häkitystä ja häkistä pois ottamista. Pari kertaa Kawa tarvi avustajaa, kun se on kuitenki usealle koiralle "kova" paikka mennä ekakertaa aidan ja lampaiden väliin pieneen rakoon.  Kävimme tauolla ja se jälkeen menin yksin ja tehtiin sama juttu ilman avustajaa.  Ja arvatkaas, se oli uskomaton tunne, kun ajoimme ensin lampaat aitaukseen  ja sitten pyysin Kawaa tuomaan ne pois sieltä, niin sehän meni ihan eka kerralla ja eka kehotuksella ja  hoiti "homman", jeeeee....  Kaikki taputtivat ja kannustivat,joten pitihän siinä sitten tietenkin tuulettaa kunnolla...Vautsi sitä tunnetta... että minun pikku-Kawatsuni, sillä  .  Kyllä minä olin ylypiäs...   Treenattiinhan me sitten siellä myöskin hakukaaria ja poispäinottoja jne. Minulle ei vielä ole läheskään kaikki paimennustermit selvinneet, mutta kokoajan opitaan jotain uutta. Minähän olen nyt "hurahtanut" vallan tosissaan tuohon paimennukseen niin, että varasin ensikesällekin leiripaikan eli ainakin yksi leiri käydään ja arvatkaas vielä mitä ???  Minä ilmoittauduin Kawan kans yhteen paimennuskokeeseenkin...!!!    a-apuva...   Sinikka sai minut puhuttua helposti ympäri, nyt jo jännittää pelkkä ajatuskin...    Voi kun olisi täälläkinpäin lähempänä joku kiva avarakatseinen, ei roturasistinen, ihminen, jonka lampailla voisi käydä paimentamassa muutkin kuin bortsut ja kelpiet. Ettei tarvis aina ajaa yli 300 km yhteensuuntaan. No Merjakin Padi-aussien kans innostui enskertalaisena niin, että varasi paikan samalle leirille ens kesäksi. Mahtavaa!  Meillä olikin kivat leiripäivät

No niin, sitten toiseen lajiin. Eli viikko sitten kävimme Maaningalla MH-luonnekuvauksessa. Minähän en ole ennen osallistunut koirillani, saati  nähnyt muuten kuin videolla, kyseistä luonnekuvausta. Täytyy muistaa puhua kuvauksesta eikä testistä, kun heti tuli "noottia" pikkutarkoilta ihmisiltä, jos meni puhumaan testistä. Minulle testillä ja kuvauksella ei ole niin suurta eroavaisuutta suomen kielessä  No enivei, se oli ihan kivaa... Kawa kävi huvipuistossa, jossa oli erilaisia temppuja ja aaveita... Sielläkin minua tietysti ensin jännitti, että mitenkähän menee. Vaikka tuon minun Kawatsuni kanssa on helppo elää arkea ja se on ihana koulutettava, niin kuitenkin aina pelkää yllätyksiä tuollaisissa tilanteissa, että mitenkähän se reagoi. Sanoinkin siinä lopussa, kun kuvaajat (ei saa puhua tuomareista jonkun fiksun mielestä...),  kysyivät, että mitä odotuksia itsellä oli, niin vastasin, että "pessimisti ei pety koskaan"  Ajattelin, että kunhan ei juokse häntä koipien välissä pakoon tai ei revi haalaria palasiksi, niin sitten ei ole syytä huoleen. No oikeasti...,en kyllä odottanutkaan, että Kawa tekisi kumpaakaan noista tai sitten en tunne koiraani ollenkaan  No yllätyksiähän voi aina sattua... mutta oikeastaan meille ei mitään minulle suurempia yllätyksiä sattunut. Alussa siinä Kontakti- osiossa avustaja sanoi, että tämä koira lähtis vaikka meille koiraksi. Käsittelyssä Kawa antoi katsoa hampaat, mutta ei antanut koskea takapäähän. Tämän arvasinkin, sillä olin seurannut sen käytöstä muutaman päivän, että sillä saattais olla alkamassa juoksu ja niinhän siinä kävikin, että kun testi oli lauantaina, niin maanantaina Kawan juoksu alkoi !  Eli nartuthan on tarkkoja takapuolestaan silloin. Ja Leikki-osiossa tiesin, että Kawa ei innostu leikkimään sellaisella leikkivälineellä kuin siinä oli eli paksulla solmulelulla , kun se ei ole tottunut leikkimään liioin muulla kuin pallolla. Minä kun en noilla "romu"käsilläni pysty leikkimään mitään vetoleikkejä liioin ollenkaan muuta kuin pentukoirien kanssa. Eikä ole sitten tullut pyydettyä, että vieraat ihmiset leikkis sen kanssa. Ainoastaan palloleikit onnistuu.  Kawahan on hirmuisen ahneena koirana hyvä koulutettava ja nimenomaan minulle ihanteellinen, jos leikki ei onnistu.  Takaa-ajo-osio meni ihan hyvin, ekakerralla lähti innokkaasti "vieheelle", tokalla kertaa meni puoleen väliin, mutta totesi, että tuo on nähty ja palasi mun luo. Etäleikki-osio oli sillain mulle yllätys, että odotin enemmän eli innokkaana hakukoirana olisi ollut enemmän kiinnostunut avustajasta. Lähti kyllä reippaasti katsomaan, kun avustaja meni piiloon, ja kiersi sinne piiloon niinkuin hakumetsällä maalimiehelle,  mutta tuli sitten mun luo katsomaan, että mitä se hyppii tuolla metsän reunalla   Hakumetsällä kun ei meinaa pysyä paikoillaan, kun pitää päästä maalimiehelle, mutta ilmeisesti odotti "ukko"- ja "näytä"-käskyjä nyt ja kun ei sillä avustajalla ollut sitä irtorullaa, muuta kuin sellainen paksu solmulelu... tai makupalaa   No sitten Yllätys- ja Ääniherkkyys-osioissa ei ollut mitään erikoista. Haalarilla haisteli maata, että ketäs täällä on käynyt pissillä ...Eikä ole ääniherkkä. Aaveet-osiossa se merkkas heti toisen aaveen, jolle piti haukkua möreällä äänellä mun edessä, meni kyllä sitten tervehtimään ja hyppimään niitä vasten. Tuomari tai mikälie kuvaaja viralliselta nimeltä sanoikin, että " kyllä se puolustaa sinua".  Saa nähdä, miten sitten, kun ja jos vien joskus sen  luonnetestiin, puolustaako siinä, kun ihminen uhkaa vitsalla. Luulen, että siinä Kawa ei ymmärrä, miksi ihminen haluaa lyödä vitsalla.  Ampumisessa ei osoittanut arkuutta.  Kun sitten "tuomarit" antoi lopussa palautetta eri osioista, viesti oli, että toimintakykyä näyttää löytyvän ja hermorakenne näyttäs olevan "kunnossa". Nais"tuomari" vielä sanoi siinä Kawaa rapsutellessa ja silitellessä (antoi nyt silittää takapuoltakin ja  antoi pusuja...), että "sinulla on kiva koira ja nyt voit ajatella siitä positiivisesti"     No niin,  siinäpä ne kootut selitykset Mh-kuvauksesta...    Kaikenkaikkiaan se oli ihan mukava kokemus. Mutta sen huomasin, että tähän kuvaukseen kannattaa viedä nuorena, niin että koulutettavuus ei tulis niin paljon esille. Tämä ehkä näkyi Pummi-pojan kohdalla selvemmin, sillä Pummi "kysyi" monessa osiossa Pirittan "lupaa" toimia, että jos siellä olisi saanut antaa luvan, tulos olisi ehkä ollut toisenlainen.  Hyvin se kuitenkin meni Pumminkin kohdalta, mutta se vahva toko-koiran tausta näkyi monessa kohtaa    Ja vielä tuosta Kawan suorituksesta. Että koska sillä oli juoksunalku noin lähellä kuvausta, niin minä olen vielä enemmän tosi tyytyväinen sen suoritukseen. Välttämätä e ole hyvä viedä mihinkään luonnejuttuun juoksun aikana. Sillä nartuilla nuo juoksut tahtovat "sekoittaa" päätä ennen ja jälkeen juoksun, ja tietysti juoksun aikana. Niinkuin meillä naisillakin, hormonit "jyllää". masentaa ja kiukuttaa...ja ollaan niiin herkkiksiä  Merkeistä päätellen aavistin, että sillä vois tosiaan juoksu olla alkamassa, mutta kuitenkin toivoin, että ei ihan vielä, että saatais testi käytyä. Ups, taas puhun testistä...  ja kun sillä tulisi juoksu kuukauden etuajassa aikaisempiin väleihin verrattuna. Nyt oli tasan 5 kk, kun se on ollut n. 6kk. Toivottavasti ei ole jatkossa noin lyhyt, vaikka nyt on kyllä monella tutulla nartulla ollut tuota samaa "vikaa". Jospa se johtuu kuun asennosta....

No niin, ja sitten niitä muita tuloksia.   Agilityssä me saatiin ensimmäinen nollatulos kolmosluokassa tuossa pariviikkoa sitten. Siitä se lähtee...Vaikka se serti on se juttu, mitä minä pyydystän. Että sais joskus valioksi....   Samoissa "skapoissa" Pummi ja Piritta tekivät kaksi nollavoittoa kakkosissa ja sehän tiesi sitten sitä, että seuraavan kerran starttaavat kolmosluokassa!   Onnea vielä kovasti !  Varsinkin se toinen rata oli mahtavaa katsottavaa,. Se sujui vauhdikkaasti ja joustavasti, wau...! Siitä on hyvä jatkaa...  Niin ja onhan tässä välissä Pummi ja Piritta loistaneet Tokossakin ! Eli nyt tämä pari kisaa seuraavan kerran EVL:ssä.   Kyllä Pirittalla on taidot kouluttaa koiria, kun on tosiaan saanut Pumminkin nostettua jo kolmessa eri lajissa ylimpään luokkaan eli Agility Maxi3, Toko Evl ja Mejä Voi , wautsi, wau...eikä koiralla ole ikää kuin kaks ja puoli vuotta.  Ja minusta ne on tullut niin helposti... Ei tarvi paljon "jauhaa" asioita, niinkuin meikäläisen, että saa jotain opetettua oikein...  Koirathan on kyllä oppivaisia... 

Ja vielä yksi tulos on mainittava ! Nimittäin Nelli-"seniori" ja Elise tekivät myöskin nollatuloksen agilityssä kolmosluokassa tuossa jokin aika sitten. Ja kun koiralla on ikää yli 9-vuotta, niin täytyy nostaa "hattua", että vielä tuloksia tulee  Hyvä Elise ja Nelli !   Nellihän on Kitkan sisko eli mun kasvatti.  On mullakin kyllä ollut ajatuksissa, että osallistusko vielä Kitkankin kanssa johonkin kisaan... Kyllä me vielä silloin tällöin käydään treenaamassa agilityä.

No niin, toivottavasti tuli kaikki tulokset mainittua...

No niin, siinäpä sitä kuulumisia taas kuukauden sisältä ! Nyt alkaa hieman rauhallisempi ajanjakso, kun ei ole noita menoja niin paljon. Kohta puoliin haku-treenit jää talvitauolle, joten talvi jatketaan agilityssä ja sitä tottista jauhetaan niin, että ensi kesänä ollaan valmiita ensin Bh-kokeeseen ja sitten Haku-kokeeseen..  Siinäpä sitä onkin tavoitetta ensikesälle: Paimennus-koe, Bh-koe, Haku-koe ja Agilityssä niitä sertejä ja ehkä Sm-kokeeseen osallistuminen...

Kuviakin olisi, mutta tämä minun kahdeksan vuotta vanha läppäri on niin hidas, että minun herrrmot ei kestä kuvien liittämistä. Jospa tämä kohtapuoliin hajoais, niin on pakko ostaa uusi... ei tahdo ottaa kaikkia kirjaimiakaan enää eli koneessa on vika, jos kirjaimia puuttuu välistä ...