Viikonloppu meni OKK:n agilitykisoissa. Lauantaina oli ykkös- ja kakkosluokkalaisten startit. Minä olin ilmoittanut Kawan hyppärille ja yhdelle agilityradalle. Niin ja luokkahan oli se, mikä se nyt olikaan...ai niin, kakkonen... Ja heti tuli hyppäriltä 0-voitto !!! Jee !!! Se oli meiltä hyvä rata, kovasti saatiin palautetta, että hyvännäköistä menoa oli meillä . No minä sitten olin hieman hämilläni ja onnellinen siitä meidän onnistumisesta enkä sitten oikein keskittynyt ja tsempannut itseäni seuravaan starttiin eli agiradalle, vaan ohjasin löysästi. Heti lähdössä otin "lentävän" lähdön eli lähdimme Kawan kanssa yhtäaikaa. Siinä sitten välähti, että eihän minulla olekaan Kitka ohjattavana, jonka kanssa otin lentävät lähdöt, vaan Kawa  Eli sitten sekosin ohjauksessa ja sitä sekoilua oli sitten koko rata eli Kawalla tuli isoja kaarroksia jne. Mutta kuuliaisena ja taitavana koirana Kawa teki kuitenkin puhdasta rataa eli nolla rata, mutta yliaikaa tuli noin sekunti, sijoituimme taas kuitenkin palkinnoille eli kolmanneksi. Sitä aikaa meni kyllä toki puomillakin, kun pysähdyin puomin puoliväliin, kun puomilta piti kääntyä heti takaisin hypylle. Kuvittelin, että Kawa menee alas asti, niinkuin aina tekee, mutta se jäikin katsomaan ennen kontaktia, että mitäs seisot siellä...  siinä aikaa meni, kun sitten hitaasti meni alas. Eihän me olla harjoiteltu tuota liioin ollenkaan, kun aina juoksen vauhdilla eteenpäin eli pitää harrrrjoitella... Ja keinulla meni myös aikaa, kun Kawa on tehnyt lentokeinuja ja olen ottanut sen nyt sitten liioitellun hitaasti. Mutta ne on niitä juttuja, mitä pitää harjoitella. Nuori koira vielä, mutta kyllä se on kuitenkin hiton taitava ja oppivainen. Kakkosissa on kiva harjoitella sinne kolmosiin  Siitä olisikin tullut liikaa paineita joutumisesta kolmosiin, jos olis tullut vielä toinen Luva heti kolmannessa startissa kakkosissa.  Kyllä minä kuitenkin jaksan hämmästellä, miten vähällä harjoittelulla tuo Kawa menee noin hyvin. En tosiaan ole koko talvena ottanut mitään itsenäistä harjoittelua, vaan vain se kerran viikossa oleva tuntiharjoittelu, missä meitä on joku 6-7 koirakkoa harjoittelemassa. Mutta onhan meillä Annika, joka on hyvä kouluttaja... Aikaisemmin olen esim. Namikin ja Kitkan kohdalla käynyt useasti itsekseni harjoittelemassa. Nyt ei oikein ole "huvittanut" lähteä tuonne kylmään halliin. Mutta toki meidän täytyy Kawankin kanssa tässä kesän tultua käydä itsenäisiäkin harjoitteluja, jotta siellä kolmosissakin on sitten menestymisen mahdollisuuksia   Ai niin, olihan meillä kuitenkin pari viikkoa sitten viikonloppuna "ylimääräistä" koulutusta, missä kouluttajana oli vuoden 2009 minien maailmanmestari Caroliina Pellikka ja "nyt en muista sen toisen tytön nimeä". Lauantaina ja sunnuntaina kolme tuntia tehokasta koulutusta. Hyviä neuvoja tuli kyllä molemmilta nuorilta kouluttajilta. Caro sanoikin, että tekniikka meillä alkaa olla hallussa, että nyt vain minun täytyy tsempata omaa ohjausta eikä liian "sievästi" ohjata. Siinä sitä onkin tekemistä...

Siinäpä sitä tämän hetken kuulumisia. Eipä tässä muuta erikoista ole tehty. Kitkalla on ollut vähän erikoinen juoksu, välillä on,välillä ei. Noh, sillä on ehkä vaihdevuodet...  Keväisessä auringonpaisteessa olemme tehneet pitkiä lenkkejä. Tänäänkin kävimme merellä kolmisen tuntia lenkkeilemässä. Kawalle tuli kyllä kilometrejä kovasti, kun sillä oli kauhee työ käydä tarkistamassa kaikki pystyssä olevat kepit, että josko siellä olis joku ollut kalastelemassa... Kuinkahan monta kalaa se tänäänkin söi...mutta sehän onkin raakaruokinnalla...